Ajankohtaista
Tapahtumakalenteri
Mikä on SEA?
Liity SEA:n jäseneksi
Suomalainen usko 2017
Lähetys- ja evankeliointikoulutus
Teemavuosi
SEA:n verkostot
ALMU - muslimityö
Tavoitteita
Koulutus
Nettisivuja, kirjallisuutta ja materiaalia
Anti-jihadismista on kyse
Apologiaverkosto
Finish-urheiluverkosto
Finish-idrottsnätverk
Ihmiskaupan vastainen verkosto
JUST - juutalaistyö
Kristittyjen ihmisoikeusryhmä
Lapsityön verkosto
LEV
Lähetysjohtajien verkosto
Teltantekijätyöryhmä
Rukouspäivät
Uutisarkisto
Yhteystiedot

 

 

Anti-jihadismista on kyse

Leimaamalla ja lokeroimalla rikoksen tekijöitä otamme heistä etäisyyttä ja varmistamme oman paikkamme ”pahuuden ulkopuolella”.

 

Hyvin pian Oslon terroriteon jälkeen ampuja nimettiin uutisoinnissa "äärikristityksi" ja "uskonkiihkoilijaksi". Mistä tämä luokittelu tuli? Se ei tullut Breivikin omasta ilmoituksesta. Ilmeisesti se ei tullut myöskään mistään hänen toimintansa analyysista.

 

Yksi vihje tähän suuntaan oli Breivikin Facebook-seinässä ollut ilmoitus, jossa kohdassa USKONTO luki Kristinusko. Toinen vihje olisi voinut olla se, että Breivikin sanottiin kirjoitelleen kristillissävytteisillä keskustelupalstoilla.

 

Olivatko nämä faktat riittäviä nimeämään Breivik äärikristityksi tai uskonkiihkoilijaksi? Todennäköisesti miltei kaikki hänen uhrinsa olivat myös kristittyjä uskonnoltaan. Heidän kohdallaan uskontoa ei mainittu. Emme myöskään yleensä puhu Hitleristä äärikristittynä, vaikka hänkin oli kirkon jäsen.

 

Lisäksi Breivik manifestissaan määrittelee kristinuskon sellaiseksi arvoksi, johon hänen mielestään voi aivan hyvin lukeutua myös ateisti tai agnostikko. Kyse on siis länsimaisesta kulttuuriperinnöstä eikä uskonnollisesta asennoitumisesta.

 

Entä sitten kirjoittelu kristillisillä palstoilla? Tiedämme hyvin, että ateistit ja vapaa-ajattelijat ovat hyvin aktiivisia tällaisilla palstoilla. Täytyy siis katsoa kirjoittelun sisältöä. Lukaisin läpi netissä olleet n. 40 lyhyttä kirjoitusta. Löysin vain yhden, jossa Breivik tuo esiin jotain kristillistä. Siinä hän kertoo olevansa luterilaisen kirkon jäsen ja tulleensa konfirmoiduksi 15-vuotiaana. Hän kritisoi kirkkoa perinteestä luopumisesta mutta samalla ottaa itse etäisyyttä kristinuskoon.

Mistä siis saattoi tulla nimitys "äärikristitty"? Voisiko olla niin, että islamia tuntematon poliisiviranomainen on päätellyt, että islamia vastustavan kiihkoilijan täytyy olla uskonnollisesti motivoitunut, koska islam on uskonto? Sitten poliisi on vain tarkistanut, minkä uskonnon kiihkoilijasta on kyse, ja saanut tulokseksi "äärikristillinen uskonkiihkoilija". Ei siis oivallettu, että islamissa on yhteiskunnallinen puoli, jota voi vastustaa ilman uskonnollista motivaatiota.

 

Breivikin motivaationa on länsimaisen kulttuuriperinnön puolustaminen islamilaista invaasiota vastaan. Jos vähänkin tutkii nykyislamia, voi havaita, että islamilla on erilaisia vastustajia. Motivaationa voi olla feminismi, demokratia, nationalismi, kommunismi, jokin uskonto tai vapaudentavoittelu, kuten Ayaan Hirsi Alin tapauksessa. Islamin kohdalla uskonnon vastustaminen ei suinkaan aina perustu vastustajan uskontoon. Tätä eivät Norjan poliisi ja media oivaltaneet, koska eivät olleet perehtyneet islamiin.

Nyt mediaan on tullut termi ”anti-jihadisti”. Uskon, että tämä on hyvä ja täsmällinen termi Breivikin kuvaamiseen. Tämä heijastelee hänen varsinaista sanomaansa. Hänen tavoitteenaan oli vastustaa islamilaista jihadia, joka pyrkii islamin valtapiirin levittämiseen kaikkialle maailmaan.

 

Hän kuvailee, miten hän teinivuosinaan joutui kohtaamaan muslimien nuorisojengien ylivaltaa tietyillä Oslon alueilla. Nyt aikuisena hän uskoi näkevänsä saman koko Euroopan laajuisena ilmiönä.

 

Kun äärimuslimit pyrkivät valtaan lähinnä demokraattisin keinoin lopettaakseen demokratian, Breivik puolestaan pyrki puolustamaan demokratiaa epädemokraattisin keinoin. Hänen iskunsa tosiaan oli isku demokratiaa vastaan, kuten Stoltenberg on todennut, mutta hänen varsinainen tavoitteensa se ei ollut.

 

Tässä mielessä Breivik on Muslimiveljeskunnan peilikuva. Muslimiveljeskunta ja muut islamistit ovat muslimimaissa pyrkineet surmaamaan tai syrjäyttämään länsimieliset johtajat, koska nämä ovat heidän mielestään myyneet muslimimaat läntiselle rahalle. Breivik pyrki samalla tavalla iskemään eurooppalaiseen valtakoneistoon, joka hänen mielestään on antautunut islamilaiselle valtapyrkimykselle.

 

Haluan tehdä vielä pari rajausta, jotka määrittävät Breivikin anti-jihadismia. Viime päivinä Breivikiä on syytetty maahanmuuttajavastaisuudesta. Tämäkin näyttää olevan perusteeton väite. Kirjoituksissaan hän nimittäin puhuu hyvin positiiviseen sävyyn hinduista ja buddhalaisista. Hänellä näyttää olevan hyvin tiukka odotus maahanmuuttajien nopeasta sopeutumisesta eurooppalaiseen elämänmuotoon, mutta varsinaisesti hän ei näytä vastustavan maahanmuuttoa.

 

Toinen rajaus liittyy natsi-ideologiaan. Breivik irtisanoutuu hyvin selväsanaisesti natsismista. Tämä ilmenee hänen kohdallaan myös Israel- ja juutalaismyönteisyytenä ja palestiinalaisvastaisuutena. Nämä kaksi rajausta täsmentävät siis entisestään kuvaa anti-jihadismista.

 

Yhteiskunta, kirkot ja kansalaisjärjestöt ovat ponnekkaasti irtisanoutuneet Breivikin iskusta. Näin pitää olla. Hänen keinojaan ei voi hyväksyä missään olosuhteissa. Hirmuteon muisto jää kuitenkin historiaan. Ihmisiä jää vaivaamaan kysymys: millaisia ongelmia olemme jättäneet käsittelemättä, millaisiin kysymyksiin voisimme yhdessä löytää vastauksia? Onko yhteinen Eurooppamme ajautumassa yhä jyrkempään kriisiin ollessaan kykenemätön käsittelemään monikulttuurisuuden tuomia haasteita?

 

Euroopan kirkkojen maahanmuuttajakomissio linjasi joitakin vuosia sitten, että uskontojen väliseen dialogiin tulee ottaa mukaan kristittyjä maahanmuuttajia, jotka ovat eläneet vähemmistönä toisen uskonnon valta-alueella. Tässä on hyvä avain myös poliittiseen keskusteluun, jota käydään länsimaisen kulttuurin ja islamin törmäyskurssilla.

Timo Keskitalo

Kansainvälisen seurakunnan (IEC) pastori

Suomen Evankelisen Allianssin puheenjohtaja 2008-13

Verkkoviestin julkaisujärjestelmä