Jeesuksen ensimmäisten opetuslasten elämä hänen seurassaan ei käynyt tylsäksi. Kolmessa eri evankeliumissa (mm. Mark: 4:35-41) kerrotaan tapauksesta, jossa he seilasivat yöllä myrskyisällä järvellä. Vene oli jo täyttymäisillään vedestä, mutta Jeesus vain nukkui. Opetuslapset herättivät hädissään Jeesuksen, joka käskyllään hiljensi tuulen ja aallot ja kysyi heiltä: ”Miksi te noin pelkäätte? Eikö teillä vieläkään ole uskoa?” (Mark. 4:40).
Olen aiemmin ihmetellyt, miten Jeesus olisi toivonut opetuslasten toimivan. Olisiko heidän pitänyt antaa hänen nukkua rauhassa? Opetuslapsilla ei vaikuttanut olevan mitään työkaluja, joilla he olisivat saaneet lapioitua vettä pois veneestä. Olisivatko he ehkä voineet sinnitellä vielä hetken – jospa myrsky oli muutenkin päättymässä pian?
Jeesus ei kuitenkaan nuhdellut opetuslapsia siitä, että he herättivät hänet ja pyysivät häneltä apua. Tämä oli aivan oikein tehty. Sen sijaan hän kysyi, miksi he pelkäsivät. Jos opetuslapset olisivat luottaneet Jeesukseen vahvemmin, he eivät olisi olleet niin epätoivoisia vaan tienneet, että Jeesus voi ja haluaa auttaa heitä. Vaikka minun onkin vaikea kuvitella Pietarin naputtavan kevyesti etusormellaan Jeesusta olalle huikaten iloisesti: ”Hei Jeesus, täällä olisi pikku tilanne päällä, voisitko hoitaa sen? Eipä tässä muuta, jatka sitten vain unia.”
Pelon tunne ei sinänsä ole synti, koska se on Jumalan luoma hyödyllinen tunne, joka suojelee meitä ja auttaa välttämään turhia vaaroja. Kertomuksessa myrskystä onkin kyse siitä, mitä opetuslapset pelkäsivät ja miksi. He näkivät myrskyn toivottomana tilanteena ja varmana kuolemana. Joko he eivät uskoneet, että Jeesus voisi pelastaa heidät, tai sitten he ajattelivat, ettei hän välittänyt.
Ennen tätä myrskyisää venematkaa Jeesus oli jo tehnyt paljon ihmeitä ja parantanut suuren joukon ihmisiä. Opetuslapset olivat viettäneet aikaa Jeesuksen kanssa, ja heillä olisi ollut monta mahdollisuutta oppia, että hän on Jumalan poika, jolla on valta ja joka auttaa mielellään jokaista.
Mitä voisi tarkoittaa luottamus Jeesukseen oman elämämme myrskyissä? Tässä kertomuksessa Jeesus tyynnytti myrskyn, ja häneltä mekin saamme pyytää apua kaikkiin asioihimme. Aina ulkoiset olosuhteet eivät kuitenkaan muutu rukouksen jälkeen, ainakaan yhtä nopeasti. Toisaalta Jeesus nukkui rauhassa myrskyn keskelläkin – hän ei murehtinut matkasta, koska hän tiesi olevansa olosuhteitaan voimakkaampi. Jeesuksella on aina tilanne hallinnassa. Meidänkin syvin lohtumme on siinä, että myrskyt ovat ajallisia, mutta meillä on iankaikkisen elämän toivo.
Usein suurin myrsky onkin meidän sisällämme: murehdimme ja pelkäämme jo etukäteen, mitä tapahtuu tai mitä ihmiset meistä ajattelevat. Pelko ja pahimpien uhkakuvien seinälle maalaaminen luovat itsessään myrskyn.
Raamatussa mainitaan lukuisia muitakin pelokkaita henkilöitä, jotka vastustelevat ensin Jumalan antamaa tehtävää, kuten Mooses ja Gideon. Jumala ei kuitenkaan hylkää heitä vaan rohkaisee heitä ja vakuuttaa monin tavoin olevansa heidän kanssaan. Nämä miehet päättävät lopulta osoittaa luottamusta ja rohkeutta siten, etteivät he anna pelkonsa hallita elämäänsä vaan toimivat pelosta huolimatta ja seuraavat Jumalan kutsua.
Mihin Jeesus kutsuu sinua tänään? Missä asioissa voit luottaa hänen olevan mukana veneessäsi – silloinkin kun hän näyttäisi hetkellisesti ”nukkuvan”?
Sari Nuutinen, SEA:n tiedotussihteeri
