”Herran henki on minun ylläni, sillä hän on voidellut minut. Hän on lähettänyt minut ilmoittamaan köyhille hyvän sanoman, julistamaan vangituille vapautusta ja sokeille näkönsä saamista, päästämään sorretut vapauteen ja julistamaan Herran riemuvuotta.” (Luuk. 4:18–19)
Tätä kirjoittaessa on vierähtänyt muutama päivä siitä, kun viimeiset elossa olleet panttivangit saatiin kotiin Gazan tunneleista. Oli taas todella koskettavaa nähdä vähän siitä, millä tavalla omaiset ottivat omiaan vastaan. Isä Omri, joka ei ollut nähnyt vaimoansa ja lapsiaan kahteen vuoteen, nuori mies Avinatan, joka sai yhtä pitkästä aikaa tavata tyttöystävänsä Noaa, ja niin edelleen.
Panttivankien kohtalo nousi jo alussa lähemmäksi, kun eräs ystäväni kertoi kristillisen organisaation haasteesta. Se perustui Jesajan kirjan kohtaan 49:16a: ”Katso, kämmeniini olen sinut piirtänyt…” (Raamattu kansalle -käännös). Monet uskovat kirjoittivat siitä innostuneena yhden tai muutaman nimen rukousmuistutuksena kämmeneensä. Nimet nostivat koko ryhmän kohtaloa henkilökohtaisemmaksi. Niistä 251:sta, jotka otettiin panttivangeiksi, 168 tuli elävinä takaisin. Osa heistä oli jo kuolleita, kun heidät vietiin Gazaan; osa tapettiin siellä, kuten esimerkiksi pienet pojat Ariel ja Kfir Bibas yhdessä Shiri-äitinsä kanssa.
Kuten monet ymmärsivät, viimeiset vangit olivat vaikeimmat vapauttaa, mutta monen tahon yhteistyönä sekä rukousvastauksena ja ihmeenä kaikki eloonjääneet ovat nyt päässeet turvaan. Suuri osa Israelista sai ylimääräisen juhlan aiheen tämän vuoden lehtimajajuhliin, ja Raamatun Psalmi 126 tuli uudestaan eläväksi.
Panttivangit ja muukin tilanne Gazassa on kiinnostanut medioita ja on sen takia ollut monien huulilla. Sain kuitenkin aika kauan sitten tunteen, että vaikka kuinka oli tärkeää, että tämä vapauden päivä vihdoin tuli, on muitakin, jotka tarvitsevat meidän rukouksiamme. Päätin antaa tämän tilanteen muistuttaa minua muistakin vangittuina elävistä rukouksissani.
Toivon, että tämä äsken tapahtunut vapautus innostaisi meidät rukoilemaan esimerkiksi ihmiskaupan uhrien puolesta. Kun vielä äsken oli 20 tai 48 panttivankia jäljellä Gazassa, niin tänä päivänä arviolta 20–50 miljoonaa ihmistä pidetään ihmiskaupan vankeina maailmassa (numerot saattavat olla vieläkin rumemmat). Ne kristilliset järjestöt, jotka tekevät työtä Intiassa ja Nepalissa seksiteollisuutta vastaan, keskittyvät usein pysäyttämään nuoria naisia maiden rajalla tai vapauttamaan bordelleissa syntyneitä lapsia, mutta heidän äitinsä nähdään lähes mahdottomina tapauksina. Ehkä meidän rukouksiemme kautta voisi löytyä tapoja vapauttaa entistä enemmän ihmisiä tästä pimeästä maailmasta, myös niitä, jotka ovat keskellä sitä vankilaa, mistä monet eivät näe ulospääsyä?
Jokaisen numeron takana on ihminen, jolla on valtava arvo Jumalan silmissä ja jonka nimi on kirjoitettuna Hänen kämmeneensä. Me emme tiedä heidän nimiään, mutta voit ehkä kuvitella kanssani: Nainen, joka on todellisuudessa liian sairas jaksaakseen enää elää; nuori nainen joka vasta äsken on huomannut tulleensa huijatuksi; joku joka on tänään hakattu veriseksi eikä tiedä millainen päivä huomenna on…
Jonkun toisen sydämelle voi nousta halu muistaa vainottuja kristittyjä esimerkiksi Nigeriassa. Tästä saat lisää tietoa mm. SEA:n KRIO-verkostosta.
En halua kirjoituksellani jättää toivottomuuden tunnetta, päinvastoin. Juuri tällaisten asioiden takia on tärkeää jakaa rukousaiheita ja nostaa esille asioita, joiden on pakko muuttua meidän maailmassamme. Joissakin asioissa voimme myös toimia, tai ainakin avata lompakkomme. Toinen teinityttäristäni nimesi minut äsken hänen omaksi lompakokseen, mutta pystymme kaikki ihan itse olemaan anteliaita omalla tavallamme.
Raamatullinen totuus on, että yhden uskovan henkilön rukoukset voivat tehdä ihmeitä. Toinen totuus on, että siihen mitä kaksi tai kolme meistä sopii rukoilevansa, tulee vastaus. Nämä totuudet eivät kuitenkaan sulje pois sitä, että Pyhä Henki voi laittaa sinun silmissäsi mahdottoman rukousaiheen sydämellesi – ja samalla monen muunkin sydämelle, mahdollisesti sinun tietämättäsi. Tällä kirjoituksella haluan haastaa meitä antamaan itsemme myös tällaisiin rukouksiin; ei niin että minulla tai sinulla olisi yksin vastuu rukouksesta, vaan muurinaukossa on muitakin. Meidän Isällämme, jolla on rajattomasti rakkautta ja voimaa, on sitten päällimmäinen vastuu tehdä ihmeitä osittain rukousvastauksena ja tietysti myös siksi, että Hän on hyvä ja haluaa tehdä ihmeitä.
Siunausta syksyysi!
Lucas Nylund
SEA:n hallituksen varajäsen ja FINISH-urheiluverkoston puheenjohtaja
