Suomen Evankelisen Allianssin visiona on, että Suomen kristityt ja seurakunnat elävät uskoaan ja Raamattua todeksi Jumalan kunniaksi, Pyhän Hengen voimassa. Tämä toteutuu rukoilemalla, kertomalla ilosanomaa Jeesuksesta, kasvattamalla Jeesuksen seuraajia ja olemalla muutoksen tekijöitä arjessa ja yhteiskunnassa.
Kristityt yhdessä muodostavat Kristuksen ruumiin. Jokaisella luodulla on Jumalan ajattelema tehtävä ja merkitys osana kokonaisuutta. Kukaan toinen ei voi toimia, elää ja kytkeytyä ympäristöönsä juuri niin kuin tämä jänne, säie, solu tai elin. Jos jokin osa ruumiista ei toimi, koko ruumis kärsii.
Kun lapseni olivat pieniä, heillä oli käytössään piirtoalusta, jonka kansi oli harmaata kalvoa. Lapsen tehtävä oli sivellä kalvoa, jolloin sen alta paljastui värikäs kuva. Tuo piirtoalusta on usein palannut mieleeni ajatellessani Kristuksen ruumista. Onko niin, että monin paikoin ruumiimme todellinen elinvoima ja rikkaus ovat vielä hämärän peitossa? Lähellämme on vielä monia, jotka tietämättäänkin kaipaavat tulla siveltimen herättämäksi ja esiin kutsumaksi. Mitä alkaisikaan tapahtua, jos evankeliumin siveltimet alkaisivat liikkua laajalla rintamalla ja Kristuksen ruumiin rikkaus heräisi eloon?
Sananlaskujen kirjan kahdeksas luku kuvaa, kuinka pre-eksistentiaalinen Jeesus leikkii Isän Jumalan edessä. Jo silloin hänen ilonaan olivat ihmislapset. Jesajan kirjasta (65:2) luemme, kuinka ”sinun Jumalasi iloitsee sinusta”. Jeesus puolestaan sanoo seuraajilleen (Joh. 15:16): ” Ette te valinneet minua, vaan minä valitsin teidät, ja minun tahtoni on, että te lähdette liikkeelle ja tuotatte hedelmää, sitä hedelmää, joka pysyy.” Jumalan puhtaan ilon koskettamaksi tuleva ihminen herää eloon ja alkaa oivaltaa tehtäväänsä. Jumalan rakastava ja armahtava katse varustaa hänet suuntautumaan ulospäin, toisia kohti.
Jokainen luotu on ainutlaatuinen kattaus vahvuuksia, jotka monin osin pysyvät melko vakaina läpi elämän. Vahvuuksien nimeämiseksi on työkaluja, joiden avulla voi tehdä tärkeitä löytöjä siitä, mitä Jumala on omaan persoonaan asettanut. Oivallusten tekemiseen saa apua asiaan perehtyneiltä sisarilta ja veljiltä. Yksin itsestään ei voi saada selvää, sillä se mitä meillä on tuotavana, näyttää merkityksensä vasta yhteydessä toisiin ihmisiin. Toisten ihmisten keskellä ja avulla lahjat löytyvät ja päätyvät käyttöön.
Näin koimme myös SEA:n hallituksessa, kun kokosimme vahvuuskartoitustemme antia. Aloimme nähdä lisää siitä, mitä kukin meistä voi yhteiseen työskentelyyn tuoda. Esimerkiksi strategisen ajattelun ja empatian yhdistelmänä muodostuu tärkeä kyky ennakoida päätösten vaikutuksia sekä ohjata ja kuulla neuvoa etsiviä ihmisiä. Joku toinen näkee selvästi toisen yksilöllisen ainutlaatuisuuden ja osaa käyttää sitä rohkaisevasti. Kolmas osaa ennakoida ja katsoa pidemmälle tulevaan. Ilo ja riemu olivat läsnä siitä ainutlaatuisuudesta, mitä Jumala oli meistä kuhunkin asettanut. Samalla ymmärsimme, että vahvuudet sisältävät myös vastuun ja tehtävän.
Jumala on kirjoittanut jo luomisessa kutsumuksen ihmisen ytimeen. Efesolaiskirjeen neljäs luku kuvaa, kuinka hengellisten yhteisöjen vastuukantajien tehtävä on varustaa työn yhteydessä olevat rakentamaan kokonaisuutta omalla panoksellaan. Siis löytämään kutsumuksensa. Kuinka akuuttina tämän tehtävän näemme? Kuinka paljon työpanostamme ja aikaamme suuntaamme siihen, että jokainen luotu oivaltaisi ainutlaatuisen merkityksensä Jumalan silmäteränä, yhteyteen kutsuttuna ja osana kokonaisuutta?
Evankeliumin puhdas ilo vapauttaa tässä sekavassa ajassa merkitystään etsivän ihmisen Jumalan yhteyteen, jossa saa kaiken lahjana. Voisiko aikamme ihmistä koskettaa oman merkityksellisyyden oivaltaminen osana Jumalan luomista, lunastusta ja lähettämistä? Vielä piilossa olevien jäsenten löytäminen laittaa meidät seurakuntina ja kristittyinä rukoilemaan, kertomaan ilosanomaa Jeesuksesta ja kasvattamaan hänen seuraajiaan. Kun Kristuksen ruumis vahvistuu, meistä tulee entistä elinvoimaisempi muutosvoima arjessa ja yhteiskunnassa.
Hanna Räsänen
Hallituksen jäsen
